Helmikuussa valmistuneessa kouluverkkoselvityksessä esitetään Niemelän yhtenäiskoulun toiminnan lakkaamista. Koulun tiloja tarvitaan selvityksen mukaan päivähoidon käyttöön, kun kaupungin keskustan alueella sijaitsevat Mustikkahaan ja Maaherrankadun päiväkodit aiotaan rakennusten huonon kunnon takia siirtää koulujen tiloihin. Osa Maaherrankadun päiväkodin lapsista siirtyisi esityksen mukaan Tommola-taloon.

Esitys koskettaa kaikkien kaupungin koululaisten perheitä, koska sen myötä ylimpien luokkien (7.-9.) siirtyy kokonaisuudessaan Lyseonmäen yläkoulun tiloihin. Koulusta muodostuu heinolalaisittain suuri n. 600 oppilaan yksikkö, josta ei ainakaan alkuvaiheessa löydy edes tiloja kaikille opetusryhmille.

Heinolassa Niemelän yhtenäiskoulua on kehitetty pitkään, ja se on toiminut 1.-9.-luokkaisena yhtenäiskouluna 1.8.2003 lähtien. Kehittämiseen on kulunut aikaa, vaivaa ja rahaa. Niemelässä, kuten missä tahansa muussakin koulussa, on omat haasteensa, mutta opettajien mahdollisuudella oppia tuntemaan oppilaat alaluokilta lähtien ja toimivalla koulun ja kotien välisellä yhteistyöllä on ollut iso merkitys haasteista selviämiseen. 2000-luvulla yhtenäiskoulusta on tullut valtakunnallisesti yksi perusopetuksen tavoitteista. Yhtenäiskoulutoiminnan kehittäminen edelleen Heinolassa voisi olla myös hyvä mahdollisuus kouluverkon ajanmukaistamisessa.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Heinolan kaupunki kehittää kouluverkkoa muuten kuin purkamalla toimivia kokonaisuuksia ja luomalla uusia, suuria yksiköitä.

Yhtenäiskoulua ei saa lakkauttaa ja hukata lasten mahdollisuutta käydä koko peruskoulu samassa yksikössä. Myöskään vuosikausien hyvää kehittämistyötä ei pidä heittää hukkaan.

Kaupungissa tulee säilyttää kaksi yläkoulua kohtuullisenkokoisten opetusryhmien ja kouluyhteisöjen turvaamiseksi.
Päivähoidon yksiköiden tilaongelmat tulee ratkaista käyttäjälähtöisesti. Päiväkoti-ikäisille tarvitaan kokonaisuudessaan lapsilähtöiset tilat, joita ei voida toteuttaa koulujen tyhjiksi jääviä luokkahuoneita remontoimalla

Minna Remes-Sievänen (kotiwalo69@hotmail.com)

 Voit allekirjoittaa adressin   www.adressit.com/nykheinola

                                  Klikkaa kuvat suuremmiksi!

kuvat Tiina Bragge

HEINOLAN VIHREIDEN MIELIPIDE SINITAIPALEEN ASEMAKAAVALUONNOKSESTA

Heinolan kaupungin teknisen toimen maankäyttöosastolle

Vaikkei Sinitaipaleen kaavaselostuksessa mainita, esitettyyn kaavaratkaisuun on päädytty, jotta saataisiin omarantaisia rakennuspaikkoja. Varsinaista päätöstä siitä pitääkö kaavaan kuulua omarantaisia tontteja ei ole, on vain teknisen lautakunnan siunaama, lähinnä kaupunginjohtajan ja teknisen toimen johtajan pohjaesitys, jonka tarkoituksena on saada myyntiin kalliita rantatontteja joilla houkutellaan Heinolaan hyviä veronmaksajia. Jälkimmäisen tavoitteen toteutuminen on kuitenkin epävarmaa, koska ei voida estää, etteivätkö rantatontit päätyisi toispaikkakuntalaisten ja ulkomaalaisten kakkosasuntojen rakennuspaikoiksi.

Jos halutaan pitää Heinolan omien asukkaiden puolta ja estää asukkaiden lähtöä toisille paikkakunnille, mikä on suuri väestökadon aiheuttaja – suurempi kuin minkä uusien asukkaiden Heinolaan muutto kykenee kompensoimaan, kannattaisi pitää kiinni vanhasta periaatteesta, jossa taajamarannat ovat kaikkien asukkaiden käytettävissä. Maine taajamien vapaista rannoista viestittää Heinolan ihmis- ja luonnonläheistä imagoa. Vähätellä ei myöskään voi yhdyskuntataloudellista säästöä, joka Heinolalle tulee kunnallistekniikan rakentamisen ja ylläpidon kautta, kun taajamarakennetta ei tarvitse hajauttaa rantatonttien takia. (Kannattaisi vertailun vuoksi ottaa selvää, kuinka Kuopion rannoille levitetty uusi ns. saaristokaupunkikaava on osaltaan syynä Kuopion kaupungin talousvaikeuksiin). Heinolan asuntomessualue on erityistapaus ja on siksi poikkeus vapaiden rantojen periaatteesta.

Sinitaipaleen kaavaselosteen kohdassa 6.2 todetaan, että kaavan toteuttamisjärjestystä ei ole tehty, vaan kunnallistekniikan rakentaminen ratkaistaan kaavan edetessä. Tämä sallisi saman periaatteen toteuttamiselle kuin yritettiin (onneksi huonolla menestyksellä) Laajalahden asemakaavan avulla. Myös Sinitaipaleen uudesta kaavasta voitaisiin ns. elinkeinopoliittisista syistä myydä ensimmäiseksi vain yksi tai muutama rantatontti, koska ei ole olemassa hyväksyttyä kaava-alueen toteuttamisjärjestystä, joka määräisi rakentamisen etenevän tarkoituksenmukaisesti eli jo rakennetusta korttelista kohti rantoja, sitä mukaa kuin matkan varrelta saadaan rakennuspaikat myytyä. Siksi ilman etukäteen hyväksyttyä toteuttamisjärjestystä muodostuisi kaupungille kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito erittäin kalliiksi. (Kaupungille tuli säästöä ainakin

400 000 euroa tälle vuodelle, kun oikeus ei hyväksynyt Laajalahden asemakaavaa, joka olisi pakottanut kaupungin rakentamaan ja ylläpitämään kunnallistekniikan yksinään aiemmin myytyä etäisintä tonttia varten).

Sinitaipaleen asemakaavan toteuttamisjärjestyksen puuttuminen saattaa olla suorastaan lainvastaista. Vertailukohdan tarjoaa Laajalahden asemakaava, jonka KOHO hylkäsi niillä perusteilla, joilla ympäristökeskus oli moittinut kaavaesitystä. Ympäristökeskus lausui Laajalahden asemakaavasta mm.: Kaupungin tulee selvittää, millä edellytyksillä alue voidaan toteuttaa ja millä aikataululla. Näiden selvitysten jälkeen voidaan perustella yhdyskuntataloudellisesti, että Laajalahden alueen toteuttaminen voidaan aloittaa nyt esitetyistä kortteleista. Kaavan hylkäämisperusteissaan KHO viittasi mm. lainkohtaan (MRL 39§), jossa todetaan mm. että ”Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mahdollisuudet…. energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen… talouden kannalta kestävällä tavalla.”

Heinolan Vihreät ry. Heinolassa 21.07.2009

Heidi Kantanen

puheenjohtaja

Maankäyttö- ja rakennuslain heti 1§:ssä sanotaan: ”Tämän lain tavoite on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.” Päijät-Hämeen maakuntakaava on laadittu tämän lain ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Monivaiheisen käsittelyn tuloksena on haettu pitkällä tähtäimellä mahdollisimman hyvä tasapaino talouden edellytysten, ihmisten viihtymisen ja elinympäristön kannalta. On jo tehty ympärsistövaikutusten arviointia laajasti ja sen perusteella on annettu määräyksiä, miten eri toiminnat olisi tarkoituksenmukaista sijoittaa. Siksi maakuntakaavaan vetoaminen ei voi olla väärin, vaikka se estäisi koko hankkeen.

Mikäli asianosaiset, siis ne joilla on kiistaton muistutustenjättö- ja valitusoikeus, haluavat vedota kaavoitukseen, heidän tulee viimeistään nyt tammikuussa 2009 vaatia YVA-selvitykseen tarkastelua, saalliiko maakuntakaava Rajavuorihankkeen esitetyssä muodossa ja laajuudessa. Mikäli kaupunginhallitus tekee päätöksen asemakaavan laatimisesta Rajavuoreen, siitä on tehtävä heti valitus. Jollei nyt tehdä näitä muistutuksia ja valituksia, saatetaan menettää oikeus niihin jatkossa. (Itse en muistuta enkä tule valittamaan, sillä luulen että en ole sellainen asianosainen, jolla olisi tähän oikeus.)

On pakko valittaa oikeuteen, mikäli halutaan, että maakuntakaavan määräykset tulkitaan lainvoimaisesti ja niitä myös toteutetaan. Oikeus ei toteudu automaattisesti. On kuitenkin ensin yritettävä varmistaa, että seuraavaksi esitetyt maakuntakaavan soveltamistulkinnat ovat oikeasuuntaisia, jottei aiheuteta vahinkoa viivästyttämällä hanketta turhalla valittamisella. Valittajan on silti varauduttava, vaikka voittaisikin oikeustaistelun, että häntä tullaan moittimaan työpaikkojen ja verotulojen menettämisestä.

Muistutus- ja valitusperusteet

Rajavuoren kierrätyslaitoksen YVA-menettelyssä ei ole riittävästi tarkasteltu kaavallisia edellytyksiä. Arviointiselostuksesta ei käy tarpeeksi selville, miten on toteutettu YVA-lain 5 § : ”Yhteysviranomaisen, kaavaa laativan kunnan tai maakunnan liiton ja hankkeesta vastaavan on oltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi.” Yhteysviranomaisen lausunto toteaa kaavoituksesta ainoastaan, että hanke edellyttää asemakaavan laatimista ja sen, että asemakaavoitettava alue tulee rajata niin, että siinä on mukana tieyhteys Lakeassuontielle ja sen lisäksi on tehtävä yleiskaavallinen tarkastelu mm. Lakeassuontien järjestelyistä. Asemakaavoitusta varten ei siis riitä voimassa oleva Konniveden rantayleiskaava.

Lisäksi ympäristövaikututusten arviointiselostuksessa todetaan kohdassa 6.5.3: ” Vuonna 1999 vahvistetussa seutukaavassa nykyinen Rajavuoren hankealue on kaavoitettu jätteenkäsittely- ja hyödyntämisalueeksi (ET 2).” ”Uudessa vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa hankealue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ).” Maakuntakaavahan on YVA-prosessin aikana saanut lainvoiman ja kumonnut seutukaavan.

Arviointiselostuksessa mainitaan, että Konniveden rantayleiskaava ja tuleva maakuntakaava toimivat ohjeena asemakaavan laadinnassa. Sama todetaan MRL 32 §:ssä siten, että maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa. Siksi on aivan ratkaisevan tärkeää selvittää, täyttääkö Rajavuoren kierrätyslaitos maakuntakaavan merkinnän ehdot siinä muodossa ja laajuudessa kuin Kuusakoski Oy esittää laitostaan Rajavuoreen. Jollei Rajavuoren hanke täytä maakuntatakaavan ehtoja, tulisi saada varmistus, onko tämä siinä tapauksessa este hankkeen toteuttamiselle ja este myös aloittaa alueelle asemakaavan laadinta.

Väistyneessä seutukaavassa on merkintä ET2 Jätteenkäsittely- ja hyödyntämisalue: ” Alueelle tulisi suunnitella vain jätehuoltoon liittyviä rakennuksia ja rakenteita.” Maakuntakaavan merkintä on EJ Jätteenkäsittelyalue:” Merkinnällä osoitetaan jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn varatut alueet, kuten kaatopaikat ja jätteiden esikäsittelylaitokset.” Vaikka maakuntakaavan sisältö on pääsääntöisesti sama kuin väistyneen seutukaavan, Rajavuoren kohdalla on poikkeus: sana hyödyntämisalue on jätetty pois. Tähän kannattaa kiinnittää erityistä huomiota!

Laitoksesta on tulossa mittava sillä, kuten Heinolan tekninen lautakuntakin on lausunnossaan todennut, Rajavuoreen näyttäisi tulevan maksimissaan Myllyojan tehdasta vastaava käsittelylaitos. Siinä ei suinkaan ole kyseessä pelkkä jätteen käsittely siten, että jäte voidaan sijoittaa kaatopaikkaan, vaan suuressa määrin teollinen toiminta, erilaisten tuotteiden valmistus kuten Myllyojankin laitoksella. Jotta se olisi maakuntakaavan mukaista toimintaa, maakuntakaavassa pitäisi Rajavuoressa olla merkintä T kuten on Myllyojan laitoksenkin kohdalla. T Teollisuus- ja varastoalue:” Merkintää käytetään osoittamaan seudullisesti merkittäviä teollisuus- tai varastotoimintojen alueita.”

Arviointiselostuksen kohdan 6.5.1 lopussa sanotaan: ”Rajavuoren kierrätyslaitos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden kanssa.” Kiistanalaisuudesta maakuntakaavan suhteen voi kertoa sekin, ettei arviointiselostuksessa puututa keskeiseen asiaan, onko Rajavuorihanke myös yhdensuuntainen maakuntakaavan osalta, mikä on kaavahierarkiassa seuraava suunnitteluporras alaspäin valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteista. Ainakin se on selkeä puute YVA:ssa ja yhteysviranomaisen lausunnossa.

Jyrki Patomäki

0503004852

Ei siis ole kaupungin edun mukaista ohjata rakennemuutosrahoja vain kaupungin omiin kohteisiin. Mikäli paloasema rakennetaan Itä-Hämetalon suojiin, tätä tarkoitusta varten rakennemuutosrahoja tulisikin ohjata talon nykyisen omistajan käyttöön. Vaikka kaupunginhallitus on toisin esittänyt, valtuusto voi vielä näin päättää. Silloin kun se on mahdollista, vastuita tulisikin siirtää niille joiden talous kestää vastuunkantoa, jotta Suomi ja Heinola selviävät.

Liikkeellä on ristiriitaista tietoa; todetaan, että kaupungin pitäisi rakentaa paloaseman tilat. Kuitenkin voimassaoleva sopimus antaa mahdollisuuden Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle vuokrata tarvitsemansa tilat yhtä hyvin jäsenkunnilta kuin ulkopuolisiltakin.

Kaupungilla riittää tehtäväkenttää, kun se investoi välttämättömiin palveluihin, eikä kaupungin kannata mennä yritysten reviirille, mikä huonosti kuuluu kuntien toimialaan. Heinolan kaupunginvaltuusto linjasi vanhainkoti Hopeasillan laajennuksen ja siinä on kaupungille haastetta normaaliaikoinakin, kun se tapahtuisi osittain samanaikaisesti terveyskeskusremontin kanssa. Verotulojen pienentyessä siihen ei enää ole varaa, jollei saada apua rakennemuutosrahoista. Samoille vuosille vielä suuri paloasemahanke veisi pohjaa palveluiden järjestämiseltä. Jotta kaupunki saisi paloaseman rakentamiseen tukirahoja, se vaatii kuitenkin huomattavalla summalla sitoutumista oman rahan käyttöön. Täytyy muistaa, että aina uutta investointia seuraa myös käyttötalousmenojen kasvu.

Hälytyskellojen pitäisi soida! Miksi ESA Kirjapaino Oy luopuu talostaan näin halvalla (750000)? Se on merkki siitä, että talon omistaminen kannattaa huonosti, joten talosta pitää päästä eroon melkein lahjoittamalla. Jollei ESA-konserni pysty vuokraamaan Itä-Hämetaloa tuottavasti, miten Heinolan kaupungilla voi olla siihen paremmat edellytykset? Omaan käyttöönsä kaupunki ei juurikaan tarvitse uusia tiloja, niitähän on muutenkin liian kanssa.

Tällä hetkellä tulisi pyrkiä auttamaan Itä-Hämetalon omistajaa, jotta se saisi tukirahoja voidakseen edullisemmin rakentaa paloaseman ja saada talostaan parempaa tuottoa. Se olisi talon omistajan ja kaupungin etu. Nyt jos koska tällaisia rakennustyömaita tarvittaisiin sekä yritysten, yksityisten että kaupungin toimesta.

Heidi Kantanen, valtuutettu

Jyrki Patomäki, valtuutettu (toistaiseksi)

Valtakunnalliset taustatekijät

Pääsääntöisesti äänestäjät käyttäytyvät vaaleista toiseen melko samanlailla. He äänestävät uskollisesti omaa puoluettaan ja usein vielä samaa ehdokasta. Mielellään äänestetään siten kuin suvun perinteet velvoittavat tai kuten arvellaan tuttavapiirin äänestävän. Heinolassakin oli monta ehdokasta, joiden vanhemmat ovat olleet saman puolueen aktiiveja. Muita syitä ei tarvitakaan ehdokkuudelle tai äänestyspäätökselle.

Tästä seuraa, että jo parin prosenttiyksikön muutos puolueiden kannatuksessa koetaan suureksi. Sen uskotaan johtuvan liikkuvista äänestäjistä tai siitä, että joidenkin puolueiden kannattajia jättää äänestämättä. (Toki useampi on vaihtanut puolta kuin lopputulos ilmoittaa, koska varmasti on tapahtunut puolenvaihtoa myös vastakkaisiin suuntiin.) On suorastaan demokratian pelastus, että on liikkuvia äänestäjiä ja on pelättävissä aikaisempien kannattajien jättävän vaalit väliin, koska näin pakotetaan poliitikot aktiivisiksi ja perustelemaan tekemisiään.

Kokoomus

Kaikkien puolueiden vaalimenestyksen taustalla on yhteiskunnallisia syitä. Pitkän nousukauden tuloksena moni suomalainen on vaurastunut. Elintaso on enemmän tai vähemmän myös statussymboli, joten sen pitää sopivasti näkyä ulospäin. Usein sitä varten asunto hankitaan tietyltä alueelta, auto pitää valita arvostettujen automerkien joukosta ja hankitaan muutakin korostamaan aseman parantumista. Pitää äänestääkin kuin muut samassa asemassa. Menestyksen ulkoisiin tunnuksiin kuuluvat kokoomussympatiat, onhan kokoomus nyt brändituote.

Vaikka puolue pääsääntöisesti valitaan sosiaalisten paineiden vaikutuksesta - perinteet, lähipiiri ja asema velvoittavat – aina omasta mielestä puolueen valinnalle on järkisyyt. Usea kokoomuksen kannattaja järkeilee, että kokoomus on korkean elintason paras takuumies. Juuri kokoomus on ajanut innokkaasti sellaisia veronalennuksia, joista ovat eniten hyötyneet hyväosaiset.

Yli puoluerajojen on haluttu lisätä kulutuskysyntää, jotta talous kasvaisi. Siksi myös velanottoa kulutusta varten on katsottu suopeasti. Moni on tähän asti parantanut ulospäin näkyvää asemaansa velkaantumalla niin, että on tapahtunut sosiaalinen nousu, mikä muutos saa hakeutumaan kokoomuksen kannattajaksi.

Vain suhteellisen hyväosaiset – enimmäkseen ne joiden oma talous täyttää kokoomuslaisen mitat - voivat merkittävässä määrin tehdä sijoituksia. Kun maan hallitus pelasti suomalaisten islantilaiseen pankkiin sijoittamat rahat korkojen kanssa, se on muillekin tallettajille signaali, että jos pankkeja kaatuu, hallituksen on tasapuolisuuden nimissä maksettava menetykset tallettajille valtion varoista.

Keskusta

Varsinkin taajamissa keskusta ja kokoomus kilpailivat samoista äänestäjistä, ja koska kokoomus oli mieluisampi edellä esitetyistä syistä, keskusta hävisi. Lisäksi puutullineuvottelujen epäonnistuminen – onnistuminenhan oli mahdottomuus - meni Paavo Väyrysen ja sitä kautta keskustan syyksi. Puukaupan verohelpotuksista, odottamattomasta lahjasta puunmyyjille, eivät hyötyneet vain metsänomistajat vaan operaatiolla pelastettiin koko metsäteollisuuttamme ja siten Suomen kansantaloutta, mistä kiitoksen keräsivät valtionvarainministeri Jyrki Katainen ja kokoomus. Pääministeri Matti Vanhanen on siinä oikeassa, että niin onnistumiset kuin epäonnistumisetkin ovat koko hallituksen aikaansaannoksia, mutta onnistumisista kokoomus poimi imagohyödyn.

Vasemmisto

Yhtälailla kuin keskusta yhä koetaan maatalousväestön edunvalvojaksi, samaan tapaan demarit ja vasemmistoliitto mielletään vähäosaisten ja pienipalkkaisten puolustajiksi. Kun kuitenkin tuloerot ovat kasvaneet ja köyhät köyhtyvät, ei ihme että vasemmiston kannattajat ovat turhautuneet ja jättivät äänestämättä. Äänestysprosenttihan on laskenut juuri vasemmistopuolueiden kannatusalueilla.

Oman varallisuuden kasvu sammuttaa vanhemmilta polvilta perittyä työväenaatteen paloa. Vaurastuneesta äänestäjästä on alkanut tuntua, että vasemmistolaiset ovat yhteiskuntamme luusereita, joihin ikäänkuin samaistuisi, mikäli äänestää vasemmistoa.

Perussuomalaiset

Perusuomalaisia äänestämällä voi purkaa tyytymättömyyttään, jos asiat eivät mene niin hyvin kuin omasta mielestä pitäisi mennä. Perussuomalaiset myös koetaan aidosti hätään joutuneen viimeisenä oljenkortena.

Puolueen nousu Timo Soinin avulla on varsin uusi ilmiö ja uutta on helppo markkinoida, se kiinnostaa mediaa. Perussuomalaiset eivät siis vaaleissa tarvinneet niin paljon mainosrahaa kuin vanhat puolueet.

Olkoot perussuomalaiset maahantulijoista mitä mieltä hyvänsä, ulkomaalaisteema askarruttaa jokaista, ja kun sitä teemaa käsiteltiin ahkerasti vaalien alla, perussuomalaiset saivat huomiota, ilmaista mainosta.

Vihreät

Vihreät menestyivät valtakunnallisesti siksi, että näiden vaalien edellä ympäristöasiat nousivat rajusti julkiseen keskusteluun. Ovensuukyselyt vahvistavat, että eniten vihreille äänensä antaneita motivoi ympäristöasiat. Jokainen äänestysikäinen suomalainen on joutunut miettimään ilmastomuutosta. Joukkoliikenne, taajamarakenne, energiakysymykset, ekologinen jalanjälki, kierrätys ja kasvissyönti liittyvät ilmastoteemaan. Ne kaikki koetaan vihreiden vastuualueeksi, jonka vihreät ovat myös ottaneet vastuulleen enemmän kuin muut puolueet. Moni vihreitä äänestänyt varmasti muisti, että juuri vihreiden vaatimuksesta hallitusohjelmaan kirjattiin, ettei tämä hallitus anna lupaa purkaa koskiensuojelua ja rakentaa Vuotoksen ja Kollajan altaita, eivätkä vihreät tule hyväksymään uusia ydinvoimaloita.

Vaalirahoituskohun oletetaaan hillinneen yrityksiä ja järjestöjä jakamasta vaalitukea entiseen tapaan. Jos näin kävi, vihreät siitä hyötyivät kuten myös perussuomalaiset, koska ani harva heistä on aikaisemminkaan saanut tällaisia rahoja.

Heinolan vihreät

Ehdokkaista

Miksi vihreät romahtivat Heinolassa, tai oikeammin romahtivat jo edellisissä kuntavaaleissa ja nyt romahdus vielä syveni? Heinolan vihreiden tulos oli ennakoitavissa jo ehdokasasettelusta. Sen perusteella, kuinka helppoa oli saada ehdokkaita, on ennustettavissa eri puolueiden vaalimenestyksen suunta. Koska vihreät lähes kaikkialla muualla kuin Heinolassa ovat lisänneet ehdokkaitaan, he myös muualla menestyivät vaaleissa.

Vaalimenestyksen kannalta ehdokkaan oikeanlaisia ansioita ovat vanhat meriitit politiikassa, vapaaehtoistyö nuorison, vanhusten, vammaisten ja vähäosaisten hyväksi, menestyminen yrittäjänä, arvostus työpaikan luottamusmiehenä, toiminta oma kylän ja kaupunginosan parhaaksi, ympäristönsuojelu, feminismi, eläinsuojelu, toiminta järjestöissä, seurakuntatyö, aloitteellisuus, valmius kritiikkiin, urheilusuoritus jne. Lähes kaikilta Heinolankin valituksi tulleilta löytyy tämäntapaisia erityisansioita.(Vihreiden Anne Aropaasi sai pari kautta sitten Heinolan suurimman äänisaaliin, kun hän tuli tunnetuksi taistelustaan vammaisten lasten oikeuksien puolesta.) Vaalimenestys painottuu monilla muillakin kuin uusilla valtuutetuilla politiikan ulkopuolisiin ansioihin, sillä äänestäjät pystyvät median välityksellä edes jossain määrin seuraamaan vain johtavien poliitikkojen toimintaa.

Äänestäjä reagoi terveellä tavalla, kun hän uskoo, että jos ehdokas on ollut aktiivinen, on hän sitä myös hoitaessaan yhteisiä asioita valtuutettuna. Jollei löydy aikaisempia aktiviteetteja, on aihetta epäillä, että ehdokas hakee vaaleilla vain julkisuutta tai itselleen mukavaa harrastusta laivaristeilyineen ja ystävyyskaupunkimatkoineen.

Edellä sanottu ei kuitenkaan saa estää asettumasta riviehdokkaaksi, jolla tarkoitan, että tällä ehdokkaalla on edellytykset saada vain muutamia kymmeniä ääniä. Sellainen ehdokas on ikäänkuin äänestäjän asemassa; suostumalla ehdokkaaksi hän ilmaisee kannattavansa puoluetta tai haluaa edistää tietyn ehdokkaan läpimenoa. Lähes aina nämä riviehdokkaat ratkaisevasti vaikuttavat ryhmänsä vaalitulokseen. Nimittäin mitä useampi riviehdokas on listalla, sitä enemmän kertyy heidän omaistensa ja tuttaviensa sellaisia ääniä, joita muuten ei olisi tullut. Se ratkaisee, kuinka moni eniten ääniä saaneista menee listalta läpi. Ilman riviehdokkaita Heinolan vihreät olisivat jääneet kokonaan vaille valtuustopaikkaa.

Jos olen rehellinen, on todettava, että Heidi Kantasta lukuunottamatta Heinolan vihreiden ehdokaslistalla oli vain sellaisia, jotka käyttäytyivät kuin riviehdokkaat - eikä heidänlaisiakaan ollut tarpeeksi. (Kantanenkin oli joutunut jättäytymään niistä tehtävistä, joiden perusteella paljon useampi luotti häneen edellisissä vaaleissa.) Potentiaalia muuhunkin kuin riviehdokkuuteen olisi ollut useammalla. Vaikka vihreys sai näissä vaaleissa kasvavaa vastakaikua valtakunnallisesti, ei Heinolassa vihreillä ollut ehdokkaita, jotka äänestäjien silmissä olisivat edustaneet riittävästi vihreitä arvoja. Mm. Rajavuoren jätteenkäsittelyhankkeen yleisötilaisuuksissa huomiota herätti, ettei ollut paikalla vihreitä ehdokkaita (allekirjoittanut ei ollut ehdokas).

Vaalimainonta

”Täytyi ostaa kun niin kovasti mainostettiin.” Vaikka perustelu on suorastaan typerä, silti me käyttäydymme näin typerästi. Eivät esimerkiksi kauppaketjut syytäisi valtavasti rahaa mainontaan, jollei se olisi kannattavaa. Sama pätee tietysti vaalimainontaan. Ne joilla oli useita näyttäviä mainoksia, menestyivät lähes poikkeuksetta. Ovathan mainokset ja oman rahan käyttö merkki siitä, että ehdokas on tosissaan.

Pitää kuitenkin olla kunnon ehdokas, jotta mainokset tehoavat. Poikkeuksiakin toki on, mutta silloin huijataan äänestäjiä. Sitävastoin ilman mainoksia hyvä ehdokas jää ansioitaan vähemmälle äänisaaliille; mainonta nimittäin palauttaa äänestäjien mieleen heidän jo aiemmin päteväksi huomaamansa henkilön ja sen, että hän on ehdokkaana.

Kun allekirjoittanut lähti ehdokkaaksi 1984 maalaiskunnan sitoutumattomien ryhmään (vihreätä puoluetta ei vielä silloin ollut), neljästä ehdokkaasta peräti kolme meni läpi, koska uutena ehdokasryhmä sai suurta huomiota. Kun kaupungin puolella oli vaaleissa ensimmäistä kertaa vihreitä, valittiin heti kolme valtuustoon. Taas näin hyvään menestykseen paljon vaikutti uutuuden saama huomioarvo (sen ohella että Aulis Koivistoinen oli tunnettu vihreydestään). Jos jatkossa aikoo yhtä hyvin menestyä, pitää näkyä enemmän vaalien välillä ja tehdä enemmän vaalityötä.

Liian hallitseva henkilö

Osmo Soininvaara on maamme merkittävin vihreä ja häntä arvostetaan yli puoluerajojen. Hän sai näissä kuntavaaleissa henkilökohtaisesti eniten ääniä. Kuitenkin edellisissä kuntavaaleissa vihreiden menestysputki taittui Soininvaaran ollessa vihreän puolueen puheenjohtajana. Syy huonoon vaalitulokseen saattoi olla siinä, että vihreiden ehdokkaiden ja äänestäjien enemmistö koki tärkeämmäksi ympäristöteemat ja feminismin kuin perustulomallin, jonka Soininvaara nosti ykkösteemaksi. Nykyinen puheenjohtaja Tarja Cronberg on ikään kuin katsellut sivusta ja antanut nuorempien hoitaa puolueen painotukset ja vaalityön. Näin pääsi irti se keskustelu ja tekemisen meininki, mikä johti merkittävään vaalivoittoon.

Yksi syy Heinolan vihreiden epäonnistumiseen on allekirjoittaneen dominoiva asema; en ole antanut tilaa muille ja muunlaisille mielipiteille. Vihreillä ei ole ryhmäkuria, vaan jokainen on ainoastaan velvollinen keskustelemaan muiden kanssa aikomuksistaan. Siksi olen voinut ajaa vihreiden nimissä liiaksi omia teemojani, jotka on ymmärtänyt kenties vain varsin suppea joukko. Tällainen on taannut vain oman läpimenoni. Eihän se laajenna kannatusta, jollei jätä taloudenpitoa muiden huoleksi ja itse keskity rahanjakoon. 

Ja näin on jatkunut aivan liian kauan. Siitä taas seuraa, että kun nyt jättäydyin ehdokkuudesta, joukkomme toiset, vihreiden arvojen mukaista työtä tehneet, eivät olleet päässeet esille.  Pahinta on, jos tällaisia henkilöitä on käyttäytymiseni takia jättänyt hakeutumatta Heinolan vihreisiin. 

Vihreät ovat enemmän kuin tavanomainen puolue, vihreys on suuressa määrin ympäristöstä huolta kantava elämänasenne ja pitkälti myös kokonainen osakulttuuri. Vihreys ei menesty, jollei se lähde yhteisestä tekemisestä. Sellaisen edistämiseen allekirjoittanut ei ole pystynyt, vaan on ollut jarruna. Rasitteenani ovat jo ikä ja sen tuomat ajatuspinttymät sekä minulta puuttuva uusien kontaktien solmimiskyky.

Yhteiskunnallisia syitä Heinolassa 

On tietysti liian yksioikoista etsiä syitä pelkästään henkilöstä, sillä Heinolan vihreiden menestymättömyyteen on myös yhteiskunnallisia syitä. Vihreät pärjäsivät erityisesti korkeakoulupaikkakunnilla eli siellä missä on paljon sekä korkeasti koulutettuja että myös nuorta väkeä. Heinolan väestörakenne on tällaisen vastakohta. Tilanteeseen tuo vielä erityispiirteensä se, että tänne on muuttanut varakkaita vaikutusvaltaisia eläkeläisiä sekä toisaalta täällä on runsaasti tehdastyöläisiä. Nämä molemmat ryhmät varmasti vierastavat vihreitä ja ”sanelevat” nuoremmille, mitkä puolueet ja ryhmät ovat hyväksi Heinolalle.

Jyrki Patomäki

Paloasema on Heinolan voimavaroihin nähden suuri investointi. Siksi Esa-konserni tarjoaa Itä-Hämetaloa Heinolan kaupungille suorastaan puoli-ilmaiseksi, hintapyyntö on vain 750 000 euroa. Ensimmäinen alustava arvio on, että tarvittavat paloasematilat voidaan järjestää Itä-Hämetaloon 700 000 euron remontilla. Kaupungin nykyisen paloaseman kunnostus olisi maksanut 2,5 – 4,0 milj. euroa, joten säästö näyttäisi olevan melkoinen, ja lisäksi talon mukana tulisi paljon tiloja muuhun käyttöön.

Klikkaa suuremmaksi!

Hälytyskellojen pitäisi kuitenkin soida! Miksi Esa-konserni luopuu talostaan näin halvalla? Eikö se ole merkki siitä, että talon omistaminen kannattaa huonosti, joten talosta pitää päästä eroon melkein lahjoittamalla? Jollei Esa-konserni pysty vuokraamaan Itä-Hämetaloa tuottavasti, miten Heinolan kaupungilla voi olla siihen paremmat edellytykset? Omaan käyttöönsä kaupunki ei juurikaan tarvitse uusia tiloja, niitähän on muutenkin liian kanssa.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos maksaa sen verran vuokraa paloasematiloista, ettei mene hirveän monta vuotta, kun talon osto ja paloasematilojen kunnostus on maksettu. Kuka kuitenkaan takaa, että myös muu osa talosta saadaan vuokrattua niin tehokkaasti, että myös talon ylläpitokulut tulevat katettua - jo ensi vuosi voi olla ylivoimainen. Varoittavana vertauskohtana tulee väkisin mieleen vuosikausia lähes tyhjillään seisoneesta Kunnantuvasta kaupungille koituneet suuret menot. Itä-Hämetalo toki on helpompi hyödyntää, mutta onko hyödyntäminen riittävän paljon helpompaa, sillä vuotuiset menotkin lienevät suuremmat. Sitäpaitsi on epävarmaa, ovatko enää edes viiden vuoden kuluttua pelastuslaitoksen tarpeet ennallaan tai onko Heinolan kaupunki itsenäinen kunta.

Pohtimatta on sekin näkökohta, saako Heinolan kaupungin tehtäviin kuulua liiketalon hoito. Se olisi kaupungille aluevaltaus, jollaisen ei pitäisi kuulua kuntien toimenkuvaan. Kun kunnat valittavat rahapulaansa, muistutetaan valtiovallan taholta, että kunnat ovat omineet tehtäviä, jotka eivät niille kuulu, ja siksi rahat eivät riitä terveys-, sosiaali- ja koulutoimen menoihin.

Onko Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen säännöissä määritelty, että Heinolan kaupungin pitää osoittaa paloaseman tilat eikä pelastuslaitoksen tehtäviin kuulu etsiä niitä suoraan? Jos näin on, kaupungin talouden kannalta sillä on todelle huomattava merkitys, mikä taho järjestää paloasematilat. Turvallisuuden kannalta on selvää, että Heinolassa pitää olla paloasema, mutta pitääkö se rakentaa kaupungin varoilla? Tulisiko hanke järjestää niin, että myös mahdolliset yksityiset yrittäjät saavat mahdollisuuden.

Olisihan kaupungin kannalta paras vaihtoehto, että Esa-konserni olisi kunnostanut paloasematilat omistukseensa jäävään Itä-Hämetaloon. Myös silloinkin olisi voitu toteuttaa suunnitelmat nykyisen paloaseman asumiskäytöstä. Täysin myöhäistä se ei liene vieläkään, jos halutaan, että valtuusto näin päättää.

Avoimia kysymyksiä on siis paljon. Siitä huolimatta kaupunginhallitus ilman normaaleja selvityksiä ja julkisuudelta salassa päätti esittää valtuustolle, että kaupunki ostaa Itä-Hämetalon. Vain vihreiden Heidi Kantanen esitti, että hallitus siirtää päätöksentekoa.

Heidi Kantanen

valtuutettu

ehdokas

Jyrki Patomäki

valtuutettu

Samassa laissa on säädetty, että ympäristökeskusten tulee ohjata kuntien maankäyttöä ja valvoa, että kunnissa noudatetaan lakia. Hämeen ympäristökeskus ilmoitti lausunnossaan niin jyrkästi kuin korrektilla virkamieskielellä on mahdollista, että Laajalahden(”Rokkiranan”) asemakaavaehdotus oli lainvastainen. Kuitenkin kaupunginvaltuusto enemmistöpäätöksellä hyväksyi kaavan. Koettiin välttämättömäksi valittaa valtuuston päätöksestä, koska oli pelättävissä, ettei sen jälkeen kuntien tarvitse piitata muistakaan ympäristökeskusten osoittamista lainvastaisuuksista. Tämä peruste myös kerrottiin valituskirjelmässä.

Valituksessa esitettiin ne kohdat, jotka Hämeen ympäristökeskuksen lausunnossa ilmoitettiin olevan vastoin lakia. Juuri näiden kohtien perusteella Korkein hallinto-oikeus sitten kumosi kaavaan.

Oikeuden päätöksen mukaan ei ole tarpeellisessa määrin selvitetty ympäristövaikutuksia eikä yhdyskuntataloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja muita vaikutuksia. Ei ole sellaisia selvityksiä, joiden pohjalta voitaisiin arvioida Laajalahden asemakaavan liittymistä kaupungin ja kirkonkylän taajamarakenteeseen. Oikeus viittaa vielä lainkohtaan, jonka mukaan on otettava huomioon mm. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus sekä mahdollisuudet taloudellisesti järjestää joukko- ja kevytliikenne sekä energia-, vesi- ja jätehuolto.

Onko kaavallinen selvitystyö turhaa byrokratiaa?

Kun alueradio uutisoi tuoreeltaan kaavan hylkäyspäätöstä, kaupungintalolta kerrottiin, että vie vuoden ennenkuin selvitykset ovat muodollisesti riittävän hyvin tehtyjä, jotta päästään hyväksymään Laajalahden asemakaava. Ikäänkuin selvitysten lopputoksella ei olisi merkitystä, vaan selvitykset ovat vain pakollista ja turhaa byrokratiaa, kallista viherpesua. - Toisaalta onhan sekin totta, että jo ilman yleiskaavallisia selvityksiäkin tiedetään, että pieni asemakaava rakentamattomaan kallioiseen maastoon kauas muusta taajamasta tulee erittäin kalliiksi rakentaa ja ylläpitää. Lisäksi tulee tietysti raskas ympäristökuorma.

Toivottavasti kuitenkin objektiivinen ja puolueeton tarkastelu on mahdollista eikä kaavasta synny arvovaltakysymystä. Toivottavasti kukaan ei ole luvannut kunnallistekniikkaa poikkeusluvalla hyväksytylle kaavan mukaiselle tontille. Onhan katu, vesihuolto, viemäröinti, sähkö, auraus ym. kunnallistekniikka hoidettava tontille kaupungin kustannuksella, jos asemakaava hyväksytään.

Korkein hallinto-oikeus näytti jotain tällaista ennakoivan, kun se päätöksensä perusteluissa muistuttaa: “Kaavavalitus on kunnallisvalitus, jonka saa tehdä vain laillisuusperusteella. Kaavan taloudellinen edullisuus sekä vesitalouden ja katujen rakentamisen kustannukset ovat tarkoituksenmukaisuuskysymyksiä. Kunnan harkintavallassa on, kuinka kalliita yhdyskuntateknisiä ratkaisuja se muun muassa vesihuollon ja katujen rakentamisen osalta kulloinkin tekee.”

Jos vuoden päästä - uskottava selvitysaika? - yleiskaavalla esitetään riittävät suunnitelmat ja hintalaskelmat, Laajalahden asemakaava voidaan hyväksyä entisenlaisena. Maksaa sitten kuinka paljon tahansa, ei se siis kelpaa valitusperusteeksi, vaikka toisaalta laki vaatii, että yhdyskuntatekniset ratkaisut järjestetään ja ylläpidetään taloudellisesti.

Heinolan Vihreät

 1.  KAUPUNGIN ON AUTETTAVA APUA TARVITSEVIA   

     -  apua tai neuvontaa järjestetään viivytyksettä avun tarvitsijalle

     -  ennaltaehkäisevään työhön on panostettava ja ongelmien syihin on puututtava

     -  omaisia ei saa jättää yksin; on huolehdittava, että on riittävästi hoito- ja hoivatyöntekijöitä, avustajia  ja neuvojia

     -  auttajia on tuettava heidän työssään

Kestävää vihreätä politiikkaa on puuttua jo varhaisessa vaiheessa ongelmien aiheuttajiin  ja pyrkiä poistamaan niitä.

2.  MIELUUMMIN PALVELUITA KUIN INVESTOINTEJA

     -  rahan on riitettävä palveluihin - nyt ei riitä

     -  ensin on huolehdittava peruspalveluista ja vasta sitten voidaan investoida rakentamiseen

     -  ennen rakentamista on kuitenkin tarkasteltava tarjolla olevat vuokratilat

     -  kaupungilla on edelleen tyhjiä kiinteistöjä ja ne on saatava käyttöön

     -  ylimitoitettu kaavoitus vie rahaa palveluilta

Urheiluopiston tarjoamat tilat eivät kaikille kelpaa, vaan on esitetty, että kaupungin pitäisi rakentaa oma harjoitusjäähalli. Se tulisi ylläpitoineen kalliimmaksi kuin tarvittava kaupungin tuki kyyteihin ja hallivuokriin opistolle. Tervetulleita ovat kaavailut harjoitusjäähallin yksityisrahoituksesta, mikäli ylipäänsä tarvitaan vaihtoehtoa Urheiluopiston tarjoamille palveluille.

Mielenkiinnolla odoatamme kokemuksia Vierumäen yksityisestä päiväkodista unohtamatta, että vanhemmille kuuluu vapaus valita lapsensa päivähoitomuoto.

Kaupungin velkaantumisen kannalta on ratkaisevaa, missä määrin torin ilmeen uudistanminen - mikäli sille tielle lähdetään - toteutetaan yrittäjien eikä kaupungin varoin. Kuitenkaan yksityiselle rahalle ei saa antaa päätösvaltaa; torinalusparkki ja muu keskustan autoistaminen olisivat räikeästi ilmastoa vastaan.

Hajanaisen taajamarakenteen takia maksetaan lisälaskua kaduista, vesi- ja viemäriputkista, veden pumppaamisesta, sähköjohdoista, valaistuksesta, pyöräteistä, aurauksesta ja hiekoituksesta, kaluston pitkistä siirroista ja monesta muusta kunnallistekniikkaan sisältyvästä. Samalla vaikeutetaan ympäristöystävällisen kaukolämmön mahdollisuuksia. Ylimääräistä menoa kaupungille kertyy myös koulu- ja sosiaalitoimen kyydeistä,  ja ennen kaikkea tietysti paisutetaan muuta liikennettä, mikä tulee asukkaille kalliiksi ja on osaltaan pahentamassa ilmasto-ongelmaa. 

Silti Heinolassa kaavoitetaan muusta asutuksesta irralleen uusia asuntoalueita, vaikka käyttöön saatavia tontteja olisi tarpeeksi valmiin kunnallistekniikan varrella.

3.  VIHERPESUSTA VIHREYTEEN

          -  viherpesulla tavoitellaan omaa etua muista piittaamatta ja kaunistellaan ympäristövaikutuksia

     -  Heinolasta on poistettava kiistoihin ja päätöksentekoon kuuluva viherpesu 

     -  oikea vihreys on avointa ja läpinäkyvää asukkaiden ja ympäristön suojelua 

Päättäjien on hakeuduttava keskusteluun asukkaiden kanssa, jotta saadaan tietää, mitä tarvitaan ja mikä on tärkeää. Mikäli päättäjät perustelevat toimintaansa avoimesti ja rehellisesti tosiasioita salaamatta ja kaunistelematta, silloin asukkaat varmasti siinä tapauksessa ymmärtävät, kun ei todellakaan ole varaa täyttää heidän toiveitaan, tai toisinaan ollaan pakotettuja tekemään sellaista, mistä asukkaille on jopa suoranaista haittaa.

Varmuuden vuoksi todettakoon, että  oikea vihreys ei ole mikään vihreän puolueen yksinoikeus. Joskus vihreät itsekin syyllistyvät viherpesuun. Tärkeää on, että viherpesu paljastuu.

                            ———                                                               

Vihreän liiton kunnallisvaaliohjelma 2008 on hyödyllinen pohjapaperi.

Lue myös MITÄ TULI LUVATTUA KUNTAVAALEISSA 2004 ja miten lupaukset ovat toteutuneet!

Heinolan vihreät kutsuivat naisia lauantaisaunaan 13.9. Tähtiniemen rantasaunalle. Vihreän ideologian mukaisen tapahtumasta teki se, että porukalla saunoessa tulee lämmitykseen käytetty energia lämmitystavasta riippumatta käytettyä tehokkaammin hyväksi. Ja kun kaupunkiin kerran on tällainen rantasauna rakennettu, ei sen tyhjänä seisottaminen ol

Taannoisessa paikallisessa lehdessä arvuuteltiin saunojien saunomisasua, Tälläkin kertaa jäätte vain mietiskelemään sauna-asujamme, sen tietävät vain paikalla olleet!! Saunapuhtaana olikin jokaisen mukava jatkaa viikonlopun viettoa.

Heidi Kantanen

Minna Remes-Sievänen